Yhdysvaltain presidentinvaalien ehdokkaat Barack Obama ja John McCain ovat todistaneet, että politiikka ei ole tylsää. Vaalikampanjointi on viime kuukausien ajan tarjonnut kansalle kosolti huvia ja vähän hyötyäkin. Verotus, maailmantalous ja sodat ovat olleet keskustelun alla aivan yhtä lailla kuin vaatemerkit ja illallisten vieraslistatkin. Erilaisten kampanjakäänteiden mukaan galluptulokset ovatkin heitelleet kuin pörssikurssit ikään.
Barack Obamasta tuli legenda, kun hänet valittiin demokraattien presidenttiehdokkaaksi. Republikaanien John McCain sai saman statuksen valitsemalla Sarah Palinin varapresidenttiehdokkaakseen. Tuli valituksi sitten kumpi tahansa, hän tekee joka tapauksessa historiaa.
Äänestäjät ovat näissä historiallisissa vaaleissa täysillä mukana. Teksasissa ensimmäinen ennakkoäänestyspäivä veti yleisesti noin kaksi kertaa enemmän äänestäjiä kuin edellisten presidentinvaalien vastaava. Tämä on merkittävää, koska Teksas koetaan hyvin puhtaasti republikaanien alueeksi, jossa demokraateilla ei ole paljonkaan jalansijaa. Nyt äänestäjät - puolin ja toisin - ovat sitä mieltä, että heidän äänellään on merkitystä.
Ja oikeassa he ovatkin. Vaikka viimeisimpien mielipidemittausten mukaan John McCain on muualla Teksasissa suosiossa, Houstonissa Barack Obama johtaa selvästi. Viime vuosikymmeninä Houston on antanut äänensä demokraattien presidenttiehdokkaalle ainoastaan vuosina 1948 ja 1964.
Myös Houstonin suurin päivälehti, Houston Chronicle, on ilmoittanut kannattavansa Barack Obamaa presidentiksi. Tämä on historiallista republikaaneihin päin kallellaan olevalta sanomalehdeltä. Aikaisemmin se on antanut tukensa demokraattien ehdokkaalle vain kerran viimeisten vuosikymmenien aikana. Tämän kunnian sai Lyndon B. Johnson vuonna 1964.
Perusteluissaan suositukselleen Houston Chronicle peilaa varmasti monen kansalaisen ajatuksia. Barack Obama nähdään muutoksen tuojana ja analyyttisenä ajattelijana, viisaana ja osaavana. Hänen varapresidenttiehdokkaansa Joe Biden tuo parivaljakolle lisäksi kokemusta.
John McCainia pidetään puolueen sisäisenä uudistajana ja ansioituneena amerikkalaisena, rohkeana ja älykkäänä. Hänen pahimmaksi virheekseen koetaan kuitenkin se, että hän valitsi varapresidenttiparikseen Sarah Palinin. Alkuhuuman jälkeen tämä kun on osoittautunut sittenkin liian kokemattomaksi.
4. marraskuuta nähdään, mitä mieltä amerikkalaiset asiasta loppujen lopuksi ovat.
Voitto kotiin!
keskiviikko 29. lokakuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti