Sen sijaan suurimmalle osalle amerikkalaisia pelkkä ajatuskin tällaisista juhlamenoista olisi kauhistus. Heistä on mukavinta, kun kaikki pitävät mahdollisuuksien mukaan vaatteet päällään niin pelloilla kuin saunassakin. Vaatteiden ei tosin tarvitse olla mitenkään runsaat: pikku pikku bikinit käyvät erinomaisesti, mutta alaston ei missään nimessä saa olla.
Suomesta kertovien kirjojen antaminen amerikkalaisille on toisinaan haastavaa, koska yhtään alastonta perhettä ei saisi näkyä saunanlauteilla. Amerikkalaisille moinen perhealastomuus on sangen vierasta. Vanhemmat eivät esiinny lasten nähden ilman vaatteita, ja lapsetkin - heti taaperoiän ohitettuaan - osaavat pyytää yksityisyyttä, jotta saavat esimerkiksi vaatteet vaihdettua kenenkään näkemättä.
Lääkärissä, kauneushoitolassa ja hierojalla noudatetaan myös tarkkoja verhoutumissääntöjä. Asiakkaalle annetaan omien vaatteiden tilalle oiva kertakäyttöinen paperikaapu, johon hän sonnustautuu tutkimusten tai hoitojen ajaksi. Vaatteiden vaihtoon asiakas saa täydellisen rauhan: lääkäri ja hoitaja poistuvat siksi aikaa huoneesta. Kaapua lääkäri sitten raottelee vain sen verran kuin on välttämättä tarpeen, ja muut kohdat pidetään visusti suojassa.
Edes taiteessa alastomuutta ei aina katsota hyvällä. Kerran erään suomalaisen amerikkalainen naapuri tuli huolestuneena vierailulle. Hänen poikansa kun oli kertonut, että tämän suomalaisperheen kodissa on maalaus alastomasta naisesta. Ja olihan siellä: metrin korkuinen ja kymmenen sentin levyinen kauttaaltaan sininen maalaus lähes abstraktista naisfiguurista. Eli ei siis lähelläkään realismia, mutta huolestuttavaa silti.
Samaan aikaa naapuruston jokaisen talouden postiluukkuun solahtaa Victoria’s Secret -alusvaatemyymälän kuvasto, jossa mallit esittelevät vähäiset vaatteensa - tai paremminkin ehkä vaatteita kantavan kortensa - kyseenalaisen myyvästi. Siitä ei kuitenkaan kukaan älähdä, koska eiväthän mallit sentään vaattehitta ole.
Yksityispihallakin tällaiset taidevalinnat vaativat rohkeutta.
