torstai 30. huhtikuuta 2009

Koulussa taas

Siitä on yli kaksikymmentä vuotta, kun viimeksi kävin aktiivisesti peruskoulussa - ja nyt taas. Trappulan koulu Taivassalossa on tosin vaihtunut West University Placen alakouluun Houstonissa Teksasissa, ja koulussa käy ensisijaisesti tyttäreni Patricia, 6 v., mutta minä kuljen mukana hyvänä kakkosena.

Kun Taivassalossa muistan hiihtäneeni kouluun itse kesät talvet, ei Yhdysvalloissa moinen uhkarohkeus tulisi kuuloonkaan. Vanhemmat vievät lapset joka aamu kouluun, nuorimmat oppilaat ihan luokan ovelle asti, ja koulun päätyttyä oppilaita ollaan vastassa koulun pihalla. Amerikkalaislapset kun ovat todella harvoin yksin kotona, jos koskaan.

Autonkuljettajan paikan lisäksi amerikkalaisen peruskoululaisen vanhemmat saavat halutessaan paljon muitakin töitä koulusta. Oikeastaan yksi hyvän koulun mittareista on se, kuinka paljon vanhemmat osallistuvat koulun toimintaan. Suomessahan taas taannoin oli suorastaan huolestuttavaa, jos vanhemmat joutuvat koulussa kovin useasti käymään. Taivassalossa olimme kaikki luonnollisesti huippuoppilaita, joten vanhempamme vierailivat koulussa tasan kahdesti vuodessa: kerran vanhempainillassa ja kerran joulujuhlissa. Kyllä sitä jo siinä yhdelle vuodelle olikin.

West University Placen alakoulu kuuluu Houstonin kolmen parhaan julkisen koulun joukkoon. Tämä tarkoittaa sitä, että vanhemmat osallistuvat koulun toimintaan suorastaan hyperaktiivisesti. Koulun vanhempainyhdistyksen ensisijainen tehtävä on kerätä paljon ylimääräistä rahaa koululle, jotta oppilaille saadaan järjestettyä jos jonkinlaista toimintaa.

Koulussa vietetäänkin sitten tiedeiltaa ja taideiltaa, juhlitaan kansainvälisyyttä ja paikallisuutta, tavataan kirjailijoita ja urheilijoita sekä pidetään karnevaaleja ja tietokilpailuja. Vanhempainyhdistys tukee myös oppilaiden harrastustoimintaa koulun jälkeen, hankkii lisää kirjoja koulun kirjastoon ja tuo kopiokoneita kansliaan.

Vanhemmat auttavat myös erilaisissa projekteissa, kuten esimerkiksi pehmoeläinten keräämisessä sairaaloissa oleville lapsille. Perjantaisin nuorimpien oppilaiden vanhemmat käyvät kukin vuorollaan lukemassa oman lapsensa luokalle satukirjoja ja tuomassa oppilaille erikoisherkkuja. Joka luokalla on myös erityinen "huonevanhempi" apulaisineen kaikkineen. Hänen tehtävänään on koordinoida kaikkea tätä toimintaa.

Useimmiten vanhempien tehtäviin kuuluu vielä pakata lapselle lounaslaukku mukaan, vaikka koulussa toki ruokaakin tarjotaan. Kouluruokailu on Amerikassa yleensä maksullinen ja tarjolla on erilaisia kansallisruokia kuten hampurilaisia, tacoja ja pizzaa.

Koulupäivä alkaa aina klo 7.35 ja päättyy klo 14.35. Lounaan lisäksi vanhemmat laittavat lapselle pienen välipalan mukaan pitkää päivää vauhdittamaan. Perjantaisin sitten yksi vanhemmista tuo koko luokalle erikoisvälipalaherkun, kuten esimerkiksi syntymäpäiväkakkua.

Vanhemmat pitävät myös opettajia silmällä, jotta nämä varmasti opettavat hyvin. Jos laaduntarkkailussa ilmenee huomautettavaa, noottia lähtee rehtorille ja internetin keskustelupalstoille. Yhdysvalloissa on koulujen välillä huikeita, huikeita eroja, ja vanhemmat käyttävätkin paljon aikaa hyvän koulun etsimiseen.

Luokkien erilaiset juhlat ovat aktiivisten vanhempien käsialaa.

(Tämä juttu on julkaistu myös Taivassalon kesälehdessä 2009.)